Käyttöliittymäsuunnittelu

<takaisin palveluihin

Digitaaliset ja konkreettiset käyttöliittymät

Käyttöliittymät ymmärretään nykyään pääosin digitaalisina käyttöliittyminä. Käytettävyys sisältää myös käyttöliittymän konkreettiset osat, kuten näppäimistön ja hiiren. Aikoinaan käytettävyyttä suunniteltiin tuotetta muotoiltaessa. Tällöin otettiin kantaa myös tuotteessa mahdollisesti olevaan digitaaliseen käyttöliittymään. Näin alkoi myös Komian käytettävyyssuunnittelu. Tästä lähtötilanteesta käyttöliittymien muoto ja sijainti on muuttunut, vaikka perusteet ovat pysyneet samoina. Käyttöliittymä on virtuaalinen, hajautettu ja jopa augmentoitu. Ajattelemme käytettävyyttä asiakkaan saaman hyödyn kautta. Toisin sanoen ajattelemme ihmiskeskeisesti. Muotoilijoina meillä siis on laajempi näkökulma käytettävyyteen.

Miksi käytettävyyden lähtökohtana on asiakashyöty?

Yrityslähtöinen ajattelumalli tuottaa pääosin sellaisia toimintamalleja, jotka ovat asiakkaille vaikeita. Muuttuvassa maailmassa ei riitä, että toimii yrityksenä tehokkaasti, koska joku muu voi alkaa tuottamaan parempaa palvelua. Parempaa palvelua on hyvä käytettävyys ja älykkäät järjestelmät. Millä ajattelumallilla itse hankit palveluja? Ajatteletko, että: “tässäpä hyvin tuottava yritys” vai “tätä on helppo ostaa ja on helppoa käyttää? Kannattava yritys on asiakkaankin etu.

Kumpi on tärkeämpää, sisältö vai design?

Kysymys on kompa ja vastaus on hyöty. Jos palvelusta saa paljon hyötyä, niin se on myös arvokkaampi asiakkaillesi.

Logiikka

Olemme hyviä päättelemään, miten järjestelmien tulisi toimia. Hahmotamme hyvin kokonaisuuksia, koska meillä on laaja kokemus käytettävyydestä. Valtran tapauksessa hyppäsimme itse traktorin puikkoihin.

Ikoni-design

Useat suunnittelutoimistot käyttävät valmiita kuvakkeita projekteissaan. Me piirrämme kuvakkeet tarpeen mukaan, sillä asiakkaamme saavat näin palvelunsa arvoa vastaavaa sisältöä. Alempana on esimerkkejä ikoneista.


Asiakkaitamme

Visma Severa (toiminnanohjausjärjestelmä) Kokeile tästä.