Eilen illalla katsoessani tätä esitystä sain välähdyksen päässäni: “Hitto, mehän tehdään asioita juuri noin, emme ole siis yksin” Mielestäni Emilyn tiimi on oivaltanut samat asiat kuin Komiadesign noin kolme vuotta takaperin, jolloin Komiadesign suunnitteli oman luovan prosessin:

1. Suunnittele käytännönläheisesti
2. Suunnittele asiakkaan kanssa, älä asiakkaan puolesta
3. Suunnittele järjestelmiä, älä yksittäisiä asioita
4. Dokumentoi, tiedota ja mittaa
5. Rakenna

Oikeastaan eniten minua kiinnostaa se, miten Design Thinking on edennyt tuotteiden muotoilusta järjestelmien suunnitteluun, ja sitä kautta palveluiden ja yhteiskuntarakenteiden kehittämiseen. Opettaessani Jyväskylän Ammattikorkeakoulussa olen huomannut, kuinka kaukana käytännöstä esimerkiksi insinööriopinnot ovat. Kun demonstroin ryhmälleni paperia taittelemalla, kuinka ohutlevystä saadaan todella jäykkiä rakenteita, sain kysymyksen:”Mistä koulusta olet valmistunut ja mitä siellä opetetaan?” Todellakin, Kuopion Muotoiluakatemiasta. Ensimmäisen lukukauden muotoilijat viettävät puupajalla, metallipajalla ja kultasepän pajalla, opetellen käytännön asioita.

Mitä on Design Thinking?

Onko se joku uusi myyntitermi? Ei, se on enemmän: Design Thinking on käytännöllisen ratkaisun suunnitteluprosessi, tai tulevaisuuden suunnittelua. Oikeastaan Design Thinking on jopa aate. Design Thinking -prosessi määritellään seuraavasti:

Ongelmanhaku

• Asetetaan viitekehys eli paradigma
• Hakeudutaan eri tilanteisiin, joista voidaan kuvitella löytyvän kehitettävää
• Asettaudutaan rooliin, jota halutaan seurata
• Dokumentoidaan tarpeita tai ongelmia

Määrittely

• Valitaan ongelma, joka ratkaistaan
• Valitaan kohdeyleisö (asiakasprofiilit)
• Asetetaan projektin tärkeysjärjestys, sen kiireellisyyden perusteella
• Määritellään kuinka projekti toteutuu ja menestyy
• Tehdään sisällysluettelo projektin avainsanoista

Tutkimus

• Aiheesta tehdään historiikki ja opetellaan tunnistamaan nykyiset ongelmat ja esteet
• Kasataan esimerkkejä yrityksistä ratkaista kyseinen ongelma tai tarve
• Projektin kannattajia, rahoittajia ja arvostelijoita tiedotetaan hankkeesta
• Loppukäyttäjiä jututetaan, koska he antavat hedelmällisimmät ideat myöhempää suunnittelua varten
• Otetaan huomioon mielipidejohtajien ajatukset

Ideointi

• Tunnistetaan loppukäyttäjän tarpeet ja motiivit.
• Ideoidaan mahdollisimman monta mallia, jotka ratkaisevat tunnistetut tarpeet
• Työpajat (brainstorming) dokumentoidaan
• Ideoista ei väitellä, eikä niitä tuomita
• Työpajan aikana keskustellaan yhdestä asiasta kerrallaan

Mallintaminen

• Yhdistellään, laajennetaan ja jalostetaan ideoita
• Tehdään paljon luonnoksia
• Haetaan palautetta eri ryhmiltä, mukaanlukien loppukäyttäjät
• Esitellään ideat
• Dokumentoidaan palaute objektiivisesti

Valinta (konseptointi)

• Tavoitteet katselmoidaan uudelleen
• Säilytetään objektiivisuus, unohdetaan ideoiden tunnesiteet ja omistussuhteet
• Muistetaan, että usein käytännollisin ratkaisu ei ole paras
• Valitaan mullistavat ideat
• Visualisoidaan ideat

Toteuttaminen

• Määritellään ja suunnitellaan tehtävät
• Määritellään voimavarat (resurssit)
• Jaetaan tehtävät
• Toteutetaan
• Esitellään tulokset

Oppiminen

• Kerätään palautetta loppukäyttäjältä
• Arvioidaan tehtävän onnistuminen
• Keskustellaan kehitystarpeista
• Mitataan menestys
• Dokumentoidaan

On mahtavaa huomata, kuinka oikein Komiadesign on tehnyt asioita aloittamalla kaikki alusta ja kyseenalaistamalla perinteiset tekniikat ja olettamukset. Edelleen, vuonna 2011, Komiadesign ottaa vastaa uusia haasteita ja on valmis kehittymään.

-Leo Kokkonen